Ikääntyminen, ilmastonmuutos ja hyvinvointi
– koulutuksen haasteita 2030
Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksen mallimaana. Koulutusjärjestelmämme on kuitenkin haasteiden edessä, kun ilmastonmuutos, globalisoituminen, väestönkasvu sanelevat osaltaan tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeita. Kun nykyisen koulutusjärjestelmän perusteet luotiin, maailma oli hyvin erilainen kuin nyt. Tulevaisuuden koulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia käytiin läpi mielenkiintoisessa foorumissa 19. Marraskuuta Säätytalolla. Keskustelussa olivat mukana mm. Opetusministeri Henna Virkkunen, Dosentti Antti Kasvio sekä Tutkimusprofessori Kirsi Pohjola.
Opetusministeriö haluaa yhteiskunnallista keskustelua koulutuksen pitkän aikavälin haasteista ja kehittämistavoitteista. Marraskuinen kokoontuminen pohjusti ensi keväänä julkaistavaa koulutuksen tulevaisuuden katsausta.
Uudenlaista osaamista
Opetusministeri Henna Virkkunen painotti forumissa että suomalaisten koulutustaso yltää tällähetkellä vain EU:n keskiarvoon. Virkkunen kaipasi parempia työkaluja koulutuksen laadulliseen ennakointiin. Tulevaisuusasenteeksi Virkkunen esittää luovuutta ja yrittäjyyttä, joita on tuettava peruskoulusta lähtien.
Suomalaisen koulutuksen on pysyttävä myös kielten opiskelun haasteissa. Yhteisiä globaaleja kysymyksiä ovat mm. Säilyykö englanti yhä tulevaisuudessa yhtenä ”maailmankielenä” vai pitääkö meidän tähdätä kielivalikoiman monipuolistamiseen? Mikä tulee olemaan esimerkiksi kiinan, hindin venäjän ja espanjan kielten merkitys tulevaisuudessa?
Tulevaisuudessa ihmiset tulevat olemaan enemmän ”on-line” tavoitettavissa, mikä tarkoittaa että työntekijöiden liikkuminen ja työskentely monesta paikasta käsin tulee mitä todennäköisimmin lisääntymään. Työntekijät voivat työskennellä yhdessä eri puolilta maailmaa
Ilmasto muutosmoottorina
Ympäristö- ja energiakriisit ovat osa sitä tulevaisuutta, johon tämän päivän nuoret kasvavat. Kysymys on laajemmista muutoksista kuin vain ympäristötiedon lisäämisestä, asenteiden ja henkilökohtaisen käyttäytymisen muuttamisesta. Luovuus ja innovointikyky ovat olennaisia globaaleista haasteista selviämisen työkaluja. Dosentti Antti Kasvio nosti ilmaston ja kestävän kehityksen talouden rakennemuutoksen moottoriksi.
Koulutuksen on ymmärrettävä virtuaalisen työympäristön haasteet ajoissa. Mitä nopeammin muuttuva maailma on sitä keskeisempää on myös elinikäinen oppiminen. Koko työvoima tarvitsee jatkuvaan tietojen ja taitojen päivittämistä ja parantamista voidakseen työskennellä tehokkaasti
Kouluista hyvinvoinnin keskuksia?
Oppimaan oppimista, yrittäjyys ja vuorovaikutustaidot tulevat olemaan olennaisia asioita tulevaisuuden koulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Koulujen numeroarvostelua on kyseenalaistettu jo useamman vuoden ajan. "Ehkä tulevaisuuden koulujen pitäisi olla oppimiskeskuksia, jotka ovat avoimia ympäröivälle yhteiskunnalle, joissa olisi aikaa käytännöllisten ongelmien ratkaisuyrityksiin perustuvaan oppiainerajat ylittävät oppimiseen?" kysytään Opetusministeriön foorumissa julkaistussa "Suomalainen koulutus 2030" raportissa.
Tutkimusprofessori Kirsi Pohjolan mukaan nuorten mediakulttuuri heijastaa tulevaa työelämää: tiedon kaikkiallistumista, samanaikaista tekemistä, vuorovaikutteisuutta ja tunteita. Pohjola kehittäisi kouluista oppimisen ja hyvinvoinnin keskuksia.
Lähde: Sivisty.net ja "Suomalainen koulutus 2030" - Koulutus 2030 foorumin taustamuistio
